Tintti Elokuussa 2022 työsuhteeni päättyessä, mulla oli suuret suunnitelmat. Vihdoinkin aikaa ja mahdollisuus vaikka pidempäänkin reissuun. Koronan myötä minut lomautettiin töissä ja matkustelin sen verran kiitettävästi kotimaassa, etten jaksanut alkaa suunnitella pidempää reissua. Kreikan saarihyppely siirtyi Apollomatkojen valmismatkaan. Kohteeksi valikoitui Zakynthos, koska edullisempaa kohdetta oli vaikea löytää! Myös hyvät uintimahdollisuudet ja kreikkalainen ruoka vetivät puoleensa.
Zakynthos saari sijaitsee Välimerellä, hiukan Kroatin alapuolella. Saari kuuluu Kreikkaan ja Joonian saarten saariryhmään. Saari on etelästä pohjoiseen n. 40 kilometriä pitkä. Tämä saari ei ole niin tunnettu Kreikan lomakohde kuin Kreeta tai Rodos, mutta tännekin pääsee.
Suomen lämpötilat tekivät laskuaan samoihin aikoihin kuin koneellinen suomalaisia turisteja saapui Zakynthokselle. Majoittauduin itäpuolella Tsiliviissä, jonne pikku bussi kurvasi melko nopeasti lentokentältä. Saarella kulki sitten vaikka minkälaista ajoneuvoa; autojen ja bussien lisäksi mönkijät olivat kovin suosittuja täällä. Kävelijöitä tämä saari ei kyllä kovin hyvin palvellut.
Ruoka oli yksi kohokohdista tällä matkalla, olen aina ollut suuri fani kreikkalaisen ruoan suhteen. Yksi suosituista kreikkalaisruoasta on gyrosannokset. Suosittelen kuitenkin maistamaan myös moussakaa, vartaita ja tsatzikia. Tsiliviissä oli myös hyvä leipomo, joista sai patonkeja, leivoksia joka lähtöön ja jäätelöä! Monia ravintoloita tuli myös testattua, parhaimmaksi valikoitui ”The brothers taverna”. Parhaimmat gyrosannokset Tsiliviissä on Gyroslandiassa, joka on hyvin lähellä tuota leipomoa! Ja itseasiassa The brothers on myös leipomoa vastapäätä! Monta suosikkiani ihan vierekkäin!
Yksi Zakynthoksen tunnetuimmista nähtävyyksistä on pohjoispuolella sijaitsevat ”Siniset luolat” eli Blue caves. Luoliin pääsee sukeltamaan ja uimaan. Saari tunnetaan muutenkin turkoosin sinisestä vedestä ja hyvistä snorklailumahdollisuuksista. Tällä saarella voit törmätä myös ”caretta caretta” lajin kilpikonniin, jotka käyvät yöaikaan munimassa saaren eteläpuolen rannoille. Etelän kärjestä löytyy myös ”Kilpikonnasaari”.
Toinen suosittu nähtävyys on salakuljettajien poukama ”Shipwreck”. Vuonna 1980 sikareita salakuljettanut laiva haaksirikkoutui tuonne poukamaan ja laivan hylky on vielä tänäkin päivänä tuolla. Kirkas turkoosinvärinen vesi, korkeat kalliot, vaalea hiekka ja tämä laivan hylky on selkeästi saaren tunnetuin kuvauskohde.
Elokuussa saarella oli vielä 30 astetta. Vaikka lämpöä riitti, niin pieni tuulenviima teki lämpötilasta kuitenkin siedettävää. Aamulla huomasin, että luonani oli käynyt yövieraita! Jalkoihin oli ilmestynyt paukamia.
Saarella oli myös muutama luostari. Vierailin eräässä luostarissa, joka sijaitsi saaren keskiosassa. Mutkikas hiekkatie kulki vuoriston halki vanhaan luostariin, jossa majaili neljä nunnaa. Luostarin pihalla oli kanoja ja kukko sekä viljelymaata. Rukoiluhuoneessa oli hienoja tauluja ja maalauksia. Heillä oli myös pieni putiikki, josta sai ostettua heidän tekemiään käsitöitä mm. saippuaa.
Vaikka lähdin matkalle yksin, niin en halunnut koko matkaa olla itsekseni. Kahdessa viikossa kerkesi nähdä hyvin saarta ja halusin testata myös kaikki Apollomatkojen retket kohteessa! Mitä mieltä olin retkistä?
1. Turtle island-veneretki: Tällä retkellä vierailtiin kilpikonnasaarilla ja ajeltiin etelärannikolla. Retken ideana oli nähdä juuri noita caretta kilpikonnia. Ja mä näinkin!! Vaikka kuvasin kilpikonnaa kaukaa, niin isohan se on! Retkellä oli kestoa n. 5 tuntia. Tällä retkellä oli myös melko paljon lapsia. Jos tykkäät olla isomman laivan kyydissä, katsella merimaisemia ja välillä hypätä veteen, on tämä retki sinua varten.
2. Smugglers Wreck: Tämä retki oli jo muutaman tunnin pidempi kuin turtle island ja siinä kierrettiinkin jo puoli saarta laivalla. Tällä retkellä myös ollaan kokoajan isomman laivan kyydissä (Laivassa on pieni ravintola, josta saa kahvia, muuta juotavaa ja syötävää). Tällä retkellä käydään sinisillä luolilla, haaksirikkoutuneen laivan luona (Shipwreck), jossa pääsee myös rannalle tallustelemaan jos säätilanne sallii. Myös useampi uimatauko oli tällä retkellä. Yksi uimatauoista oli Ixgia sulfur beachilla, jossa merivesi on vähän kylmempää. Kylmä vesi johtuu nähtävästi luolista, joista tulee jotakin mineraalia rannalle? Kuitenkin opas suositteli että hopeat jätetään laivalle.
3. Jeeppisafari: Tämä retki oli erittäin mielenkiintoinen ja hyvin erilainen mitä odotin. Odottaessa tätä jeeppiä hotellini edessä, paikalle kurvasi jeeppi, jonka takapenkillä istui vanha tanskalainen pariskunta. Melko kehnolla englannin kielellä oleva kuski kyseli että olenko tulossa jeeppiretkelle. Hetken epäröin, että onko tämä kyytini, mutta luotin vaistooni. Tämä hullu kuski, haki vielä lisää väkeä mukaan ja lähdimme retkelle. Hyvät musiikit meillä oli, oli eyes of tigerit ja muut rock klassikot. Tämä retki oli hyvä, mutta toteutus tuntui olevan vähän hukassa. Yhdistyimme aika alkuvaiheessa toisiin retkiseurueisiin ja kuljimme isolla porukalla. Moni asia tuntui kuitenkin jäävän näkemättä. Esimerkiksi tuulen takia emme päässeet sinisiin luoliin, emmekä Shipwreckille. Osa seurueesta pääsi luostariin ja osa taas ei. Pääsin onneksi tähän luostariporukkaan. Kurvailimme pitkin saarta ja myös tälläkin retkellä oli uimatauko. Retken lopulla oli myös maistelu eräällä viinin viljelymaalla, missä maisteltiin hunajaa, viinejä ja oliiviöljyjä. Tätä retkeä pitäisi kyllä Apollomatkojen kehittää, olisi kuitenkin hyvä että retkestä saa varmasti jotakin katetta.
Loppujen lopuksi kaksi viikkoa saarella meni hurahtaen. Kävin myös matkan aikana naapurisaarella (tästä oma postaus tulossa). Zakynthoksesta jäi mieleeni kirkas vesistö, meressä näykkivät pikkukalat, brittiaksentilla puhuvat kreikkalaiset ja puhelinkopit, joita en ole vuosiin nähnytkään enää missään. Suomeen saavuin iho päivettyneenä ja hyvin levänneenä.
Mitä mieltä olin Apollomatkoista? Kaikki toimi. Sain tekstarit ja niitähän tuli. Ehkä vähän liikaakin. Kahden viikon aikana opas laittoi peräti kahdeksan viestiä! Opasta en reissulla tarvinnut ja pakettimatkojen hyvä puoli on mielestäni se, että on joku johon ottaa tarvittaessa yhteyttä. Varsinkin yksin matkustaessa koen tämän tärkeäksi.
Oletko käynyt Zakynthoksella? Mitä mieltä olit? Kiinnostaako Kreikan pienemmät saaret sinua?
Alkuperäinen julkaisu 22.10.2023
