Yö yksin Houskan linnassa

Cooperation with Houska castle

Googlasin koneella ”kummituslinnat euroopassa” tai vastaavaa ja silmiini osui Houskan linna Tsekeistä. Olin jo tätä ennen päättänyt lähteväni Tsekkeihin, joten tämähän oli enemmän kuin tervetullutta että kummituspaikka löytyy! Aloin keräämään tietoa, missä linna sijaitsee, miten sinne pääsee (missä lähin juna asema), onko majoituksia lähellä.

Ensiksi varasin majoituksen booking.comin kautta noin 3 kilometrin päässä linnasta, myöhemmin löysin vapaa huoneen läheltä linnaa (kilometrin päästä). Mielessäni kävi myös villit ideat, josko majoittuisi teltassa lähellä linnaa? Googlasin, ettei telttailu tainnut olla sallittua tuolla Tsekeissä ihan missä tahansa. Visiona, oli kuitenkin majoittua niin lähellä linnaa, että sinne pääsisi yöaikaan lähistölle hiippailemaan.

Linnan historiaa

Houskan linna on rakennettu 1200- luvun puolen välin tienoilla. Linnan sisäpihalla oleva helvetin portti oli aikoinaan syvä kuilu, josta uskottiin tulevan demoneita maanpäälle. Tämän suojaksi rakennettiin linna estämään demoneiden tulo. Myöhemmin tuo kuilu on myös peitetty. Vuonna 1639 linnassa on asui mustaa magiaa harjoittava ruotsalainen Oronto, jonka paikalliset lopulta tappoivat koska pelkäsivät Oronton aiheuttavan lisää ongelmia seudulla.

Huhutaan myös, että natsit suorittivat jonkin sortin ihmiskokeita linnassa. Linnan pihalla ja lähiympäristössä on nähty olentoja, joilla on ihmisen ja eläimen ruumiinosia. Mustaa päätöntä hevosta ja 1800 luvulla linnassa yöpynyt kirjailija näki mustia lentäviä olentoja (olisikohan nämä kuitenkin olleet lepakoita?)

Lähdin Brnosta junalla kohti linnaa. Lähimmäksi järkevämmäksi pysäkiksi valikoitui Doksy, koska tästä kylästä löytyy ruokakauppa. Vaihdoin junaa Kolinilla, jossa on monen junan vaihtopaikka Tsekeissä. Juna Brnosta lähti noin puoli tuntia myöhässä, joten myöhästyin vaihtojunasta. Olin kuitenkin ennakoinut ja katsonut että seuraava juna Kolinilta lähtee kaksi tuntia myöhemmin. Kolinilla sitten odotin, söin nutella croisantin ja join kahvia. Doksyyn saapuessa lähdin ruokakauppaan. Linnaan oli ostettava ruokaa, koska en käytä autoa ja lähin ruokakauppa tosiaan oli Doksyssa n. 15 kilometrin päässä linnasta. Ruokaostokset tehtyään päräytin taksilla linnaan. Taksikuski vähän ihmitteli, että kuka menee linnaan ruokaostoksen kanssa ja sanoin yöpyväni linnassa. Hän varmaan mietti hullu suomalainen (hän tiesi olevani suomalainen kun kysyi aikaisemmin mistä olen kotoisin ja hän kertoi haluneensa tulla Suomeen käymään). Taksikuskista näki, että hän vähän epäröi että mahdanko nyt puhua ihan totta ja oikeasti yöpyä linnassa.

Taksimatkan aikana jo linnan omistaja soitteli ja kysyi missä olen. Kerroin junan olleen myöhässä ja olevani matkalla. En kertaakaan reissuni aikana nähnyt tätä mystistä omistajaa, vaan puhuin hänen kanssaan puhelimessa pari kertaa sekä viestittelimme (pikkasen tuli mieleen Dracula elokuvat… Ja minä olen se tuleva Reinfield).

Saapuessani, minut ohjattiin majoituspaikkaani joka oli linnan sisäpihalla oleva ”metsästysmaja”. Mutta majoitus oli kuitenkin ihan linnan kyljessä. Olin sopinut aikaisemmin omistajan kanssa että saan olla yhden yön linnassa ja toisen yön vietän metsästysmajassa. Majoituspaikkaan saapuessani, keittiön pöydällä odotti valtavan kokoinen avain ja viesti omistajalta. Laitoin vielä viestiä omistajalle, että onko tämä oikeasti se avain?

Majoituspaikka muistutti mielestäni jollain tapaa conjuring asuntoa… varmaan olen katsellut vain liikaa kauhuelokuvia. Sieltä löytyi amme, josta näkyi suoraan linnan ikkunoihin. Majoituspaikassa oli kaksi makuuhuonetta, iso keittiö/olohuone. kylpyhuone ja wc. Tilaa oli kyllä. Kylpyhuoneessa oli myös amme josta näki suoraan linnan ikkunoihin. Jaiks!

Kello viiden jälkeen turistit lähtivät linnasta. Päivisin Houskan linna on avoinna kaikille. Pääsylipun hinnalla pääsee opastettuun kierrokseen, jota pitää sympaattinen linnan Host/talonmies. Katselin ikkunasta ulos lähteviä ihmisiä ja mietin, että kohta sitä jäädään tänne yksin. Talonmies laittoi ulkoportin vielä lukkoon ja minulle jäi kaksi vahtikoiraa pihalle. Koirat olivat tosiaan vähän liian innokkaita ja olisivat halunneet tulla joka ovesta sisään. Mutta lopulta pysyivät kiltisti linnan sisäpihalla.

Kahdeksan aikaan illalla taisin alkaa kuvata ulkona ja valmistautua yöhön linnassa. Makuupussi kourassa ja reppu selässä lähdin seikkailemaan Linnaan. Yön aikana usein kävi mielessäni miten ainutlaatuinen tilaisuus tämä on. Linnassa on tosiaan yöpynyt yksin alle 10 ihmistä ja minä olen yksi heistä. Yksi yöpyneistä tosiaan tapettiin, toinen sekosi ja kolmas näki mustia lentäviä olentoja. Muista yöpyjistä en tiedä.

Lattiat narisivat useassa kohdassa ja tunnelma oli päänsääntöisesti rauhallinen. Tuuli ulisi myöhemmin illalla ja yöllä. Jonkin sortin ääniä kuulin, mutta en saanut oikein selvää, onko se tuuli vai mikä. Minulla oli kuulolaitteet korvilla kokoajan, etten varmasti missaa näitä kummituksia 😉

Olin aikaisemmin käynyt tekemässä nopean kierroksen linnassa, etten lähde yöllä seikkailemaan täysin tietämättömänä paikoista. Joten pientä hajua oli että missä on mitäkin. Kolmannessa kerroksessa oli hienot näköalat, mutta sumun takia kukkulan päällä oleva hieno linna jäi illalla näkemättä. Tuo linna oli yksi paikoista missä meinasin myös käydä, mutta en sitten kuitenkaan lähtenyt sinne asti vierailemaan. Ilman autoa joutuu ikävä kyllä supistamaan paikkoja missä haluaisi käydä.

Kuvasin silloin tällöin videota. Ajatuksena oli tosiaan tehdä youtubeen video, jonka linkitän tämän postauksen loppuun.

Kuvia linnasta

Totta vai tarua? Legendaarinen helvetin portti

Linnan keskellä sisäpihalla sijaitseva helvetin portti oli kurottu umpeen. Pohjalla näkyi vähän kolikoita. Tunnetuin tarina kertoo, että aikoinaan haluttiin nähdä mitä kuilun pohjalla on ja paikan herttua, löysi vapaaehtoisen vangin joka lähetettiin kuilun pohjalle narun avulla. Lopulta kuului kirkaisu ja vanki vedettiin nopeasti ylös. Vanki oli vanhentunut huomattavasti (useita kymmeniä vuosia) ja tällä kolme kymppisellä vangilla oli jo harmaa tukka ja ryppyinen iho. Kyseinen vanki taisi kuolla kuukauden sisään tuosta reissusta. Portti haluttiin kuroa umpeen, että demonit eivät pääse maanpäälle vaeltamaan. Kävin tämän portin luona yöllä useampaan kertaan ihmittelemässä. Ylöspäin katsoessa näin kirkkaan tumman taivaan. Myöhään yöllä alkoi myös lepakot lennellä.

Valoilmiöitä kappelissa

Kappeli, oli ehdottomasti yksi jännittävin huone linnassa. Suunnitelmana oli ensin nukkua kappelissa mutta yön aikaan mieli muuttui. Ei hemmetti, ei tässä huoneessa kyllä kukaan yksin ainakaan nuku 😀

Vietin ehkä suurimman osan hereillä olleesta ajastani tuolla kappelissa. Kerran kuulin askeleita. Kappelissa on myös havaittu eniten yliluonnollisia kokemuksia, ääniä ja ihmisiä on jopa raavittu. Myöhemmin kotona näin videolta miten taustalla lenteli jotkin valoilmiöt. Oliko nämä hyönteisiä? vai mitä? Hidastin videota, mutta mielestäni nämä eivät ole hyönteisiä. Ehkä nämä ovat sitten kuitenkin paikan henkiä. Tuon valoilmiön jälkeen minut valtasi suuri kiitollisuuden tunne sekä olin ajoittain myös erittäin surullinen. Yhdessä videossa lähes tulkoon itken (tätä videota en ole vielä julkaissut missään). Osan yöstä minulla oli tosi surullinen olo. Kappeli oli erittäin mielenkiintoinen paikka!

Saatanan toimiston nariseva ovi

Sain tuon oven äänestä paljon kommenttia somessa. Ihan jäätävä narina. Tämä oli mielestäni linnan pelottavin paikka. Ensin ajattelin etten mene yöaikaan ollenkaan tuonne. Sitten mietin, ei hemmetti. Mä oon täällä linnassa, tämä ainutlaatuinen tilaisuus. Tuonne hemmetin toimistoon on pakko mennä! Avasin oven ja näin lepakon! IIK! Onko pakko?

Lepakko meni johonkin piippuun ja minä astelin portaita alaspäin. Yksi suurin pelkoni tässä oli se, että tuo ovi menisi mystisesti kiinni ja jäisin tuonne kellariin.

On aika laskea lampaita

Kello 23 aikaan alkoi sisäpihalla lennellä lepakoita. Näin ainakin uskon. 1800 luvulla linnassa yöpynyt kirjailija väittää nähneensä samassa paikassa mustia lentäviä olentoja. Mietin kyllä, että ehkä ne on vaa nämä lepakot. Rauhallisin mielin kävin 24 aikaan nukkumaan. Laskemaan lampaita. Levitin makuupussin linnan viihtyisämpään huoneeseen (ainakin omasta mielestäni) ja olinkin jo aika väsynyt. Yöllä heräsin pari kertaa nopeasti mutta nukahdin uudelleen. Kuuden aikaan aamulla heräsin. Aamulla kännykän akku oli lähes tyhjä. Pari videota kerkesin kuvata ja sitten puhelin lataukseen. Koirat tulivat heti vastaan kun oven avasin. Ulkona alkoikin jo olla valoisaa.

Kevyttä patikointia linnan läheisyydessä

Aamulla yhdeksän aikaan talonmies tuli avaamaan portin ja lähdin tallustelemaan melko piankin siitä lähiseudun metsiä. Ajatuksena oli kävellä kolmen kilometrin päähän olevalle Tubozin alueella jossa oli jotakin hautoja. Pääsin kyllä perille, mutta en suunniteltua reittiä. Vaan lähdin jossain vaiheessa kävelemään väärää suuntaa, mutta google maps onneksi pelasti minut. Pienen luontoseikkailun jälkeen kävin linnan lähellä olevalla hotellilla syömässä lounaan ja tallustelin linnaan takaisin. Paikalla olikin jo paljon turisteja.

Seuraavana yönä jäin taas linnaan yksin. Tällä kertaa olin pelkästään majatalon suojissa. Kävin pihalla kuvailemassa ja koirien kanssa vietin aikaa. Toisena yönä oloni oli paljon levottomampi ja heräsin kauhuelokuvista tuttuun kellonaikaan 03:00. Menin ikkunalaudan luo vesipulloni luo ja näin portin luona kirkkaan valopallon. Mietin että olisiko tuo kynttilä? mutta ei se lepata…. ja näinkö kauas se näkyisi noin hyvin? Sammutin valot ja tarkkailin vähän aikaa tuota mystistä kirkasta valopalloa. Nääh, väsyttää. Päätin unohtaa valopallon ja menin takaisin nukkumaan. SIIS MITÄ? Seuraavana päivänä mietin, miksen ihmeessä mennyt kuvaamaan tuota hemmetin palloa. Voi minua… En tiedä mikä tuo kirkas valo sitten oli. Se jääköön salaisuudeksi.

Näin myös tuona toisena yönä jotakin erikoisia unia, mutten muista mitä. Heräsin myös jäätävään päänsärkyyn ja oksentelin aamulla. Ennen yhdeksää aamulla talomies tuli hakemaan minua, olin sopinut aikaisemmin että voisiko hän heittää minut juna asemalle. Valkoinen (ehkä lada) tuli portin luo, auton päässä koristi pirun pää. Auton sisäpuoli oli… melko sotkuinen. Tuli mieleeni isäpuoleni, jonka autot ovat samanlaisia! Hän heitti minut nopeasti asemalle. Lähdin nyt Okna-asemalta joka on linnasta noin 7 kilometrin päässä. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli aikomus kävellä asemalle, mutta juna lähti klo 10 ja talonmies avasi portit klo 9. Mietin etten kerkeä. Ja tuona aamuna satoi aika paljon joten kaikki osui nappiin, että talonmies heitti minut asemalle. Prahaan pääsi yhdellä vaihdolla.

Linnan vierailu oli huikea elämys ja olen erittäin kiitollinen omistajalle että hän mahdollisti tämän että sain viettää jopa yön linnassa. Olen erittäin otettu, että henkilö jolla ei ole tuhansia eikä kymmeniä tuhansia seuraajia, saa tälläisen tilaisuuden. Aivan mahtava kokemus. Yöpyminen linnassa oli voimaannuttava kokemus ja tuntui että lähdin entistä parempana versiona. Vaikka oli hetkiä, kun minua pelotti, en antanut pelolle valtaa vaan halusin uteliaana tutkia ympäristöä. Taas ihania muistoja reissulta ja vähän jännittäväkin sellainen. Vieläkin mietin mielessäni, että voi vitsit! Sinnikkyyteni palkittiin ja pääsinkin yöpymään yksinään linnassa. WAU!

Thank you for Houska castle <3

Houskan linnasta löytyy myös yöllinen video youtubesta nimimerkkini @tinttitutkimusmatkalla tilillä

Myös Iltalehti haastatteli minua linnan vierailustaan ja tästä linkistä pääset lukemaan

https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/dc8b181b-3f21-4188-93c5-461a6b1cb894