Julkisilla Repovedelle

Helsingistä viikonloppuretkelle luontoon? Repovedelle pääsee kesäaikaan hyvin myös julkisilla, tietenkin pientä suunnittelua tämä vaatii. Repovesi yllätti hienoilla maisemilla, eikä sitä porukkaa lopulta ollutkaan niin paljon kuin kuvittelin

Repovedelle on pitänyt mennä jo kahtena kesänä, nyt ajattelin että täytyy mennä ettei taas siirry seuraavaan! Koska lähes aina teen reissut julkisilla niin lähdin Repsukkaan heti perjantaina töiden jälkeen. Otin äkkilähdön toista muutaman tunnin aikaisemmin ja suuntasin nokka kohti Kouvolaa. Vr:n siivittämänä menin Kouvolaan, josta lähtee kesäaikaan bussit Repovedelle, Lapinsalmen pysäköintialueelle. Bussit lähtevät ihan rautatieaseman pihalta, matkakeskukselta.

Jos saisi valita kävisin Repovedellä jo toukokuussa tai syyskuussa, mutta julkisten mukaan kun menee, niin on pakko mennä kesällä. Kanssani jäi toinen tyttö Repovedelle, muita bussissa ei ollutkaan kun muutaman pysäkin verran.

Ajatuksissani oli kävellä kaakkurin kierros, mutta fiilis edellä. Jos meno menee liian rankaksi niin sitten sovellan reittiä. Ja näin tuli tehtyä. Reitti tosiaan oli rankka, paljon nousua ja laskua. Ja näin ylipainoisena pikkuisen huonokuntoisena henkilönä, laskut ja nousut kyllä tuntui. Ja rinkalla oli painoa arviolta 12-15 kiloa.

Lähtö: Lapinsalmen pysäköintialueelta (Etelässä Repotassun kohdalla) 1. yö: Kuutinkanava ja 2. yö: Lojukoski (Idässä)

Lähdin myötäpäivään- tämä oli virhe. Olisin todennäköisesti jaksanut koko kaakkurin kierroksen jos olisin vaan lähtenyt vastapäivään ja kävellyt Lapinsalmelta suoraan Lojukoskelle saakka. Kuulin myöhemmin että tämä oli reitin helpoin osuus. Ja juuri se jäi minulta kävelemättä.

Lähdin kävelemään iltapäivällä neljän aikaan ja olin Kuutin kanavalla puoli seitsemän aikaan. Nyt on hyvä aika lopettaa ja laittaa leiri pystyyn. Kun on herännyt klo neljä aamuyöllä, ollut töissä, matkustanut Repovedelle, oli tavoitteena kävellä vain maksimissaan 5 kilometriä.

Matkalla Kuutin kanavalle, tuli vastaan ensimmäisenä Repoveden tunnetuin riippusilta. Tämän jälkeen Katajavuoren näköalatasanne, sinne oli julmettomat portaat!!! Näin korkeapaikankammoiselle todellinen pelkokerroin. Olin katsomatta alas. Puolivälis otin kuvan. Huh, pakko jatkaa.

Kuutin kanavalla oli kanssani kolme muuta telttakuntaa. Ei onneksi enempää. Pariskunta, joka näytti patikoivan enemmänkin, tuntui että he säälivät minua. Yritin kasata telttaa. Onnistuin. Käytin kaasulla toimivaa retkikeitintä, hiukan varoen. On tässäkin patikoija. Tein iltapalaksi munakkaan, sipulilla ja cheddarjuustolla. Mukana oli myös juustokierre. Ja keitin kaakaota. Nam!

Nukuin tämän yön melko huonosti. Telttapaikkani ei ollut parhaimmista päästä. Vaan valuin kehollani vasempaan suuntaan…. Noh. Uni tuli ja heräsin hyvissä ajoin. Aamupalan nautin kuutinkanavalla olevalla laiturilla. Kävin myös illalla uimassa. Tosin uimapaikka oli surkea- pohjasta ei yhtään tiennyt mitä tulee vastaan. Se oli mutainen ja siellä oli lankkuja… Kuutinkanavalla on myös käymälät ja kaivo.

Lähdin kävelemään yhdeksän aikaan aamulla. Kohti Olhavaa. Taas on jyrkkää. Puuskutan. Ylhäällä keräilen mustikoita ja soitan puhelun. Katajajärven nuotiopaikasta asti kuuluvuus puhelimesta katosi. Nyt ylhäällä se toimi hetken aikaa. Muuten olin lähes koko Repoveden reissun ajan ilman kännykän kuuluvuutta. Somepäivitykset tein siis jälkikäteen. Toisinaan tekee hyvää olla välillä ilman puhelinta- suosittelen sitä kaikille. Nykyään tuntuu että moni on liikaa puhelimessa. Somessa. Kokoajan pitää olla läsnä. Mutta mielestäni joskus on hyvä jättää puhelin tietoisesti nurkkaan ja katsella ympärilleen. Nauttia mitä tapahtuu ympärillä. Haistella, tunnustella, kuunnella ja katsella. On sitten luonnossa tekemässä näitä tai sitten ihan kotona.

Kävin kääntymässä Olhavan telttapaikoilla. Telttailijoita täällä riitti. Heitä oli varmaan 10-15 telttakuntaa. Olhava tunnetaan hyvistä kiipeilypaikoistaan, kallioseinämistään ja näköalapaikasta.

Jatkoin matkaa kohti Sukeltajaniemeä. Tämä paikka oli kyllä ehdoton suosikkini! Harmi ettei täällä ole kaivoa. Käymälä löytyy ja nuotiopaikka. Sukeltajaniemellä pidin pidemmän tauon, uin ja söin Real Turmatin kanakeiton. Joutsenet seilasivat niemen lähettyvillä.

Sukeltajaniemen jälkeen tulee melko pian pysäköintipaikka ”Saarijärvi”. Siellä oli Repoveden paras käymälä!! Sopi myös hyvin tälläiselle lyhyelle ”kääpiölle”. Olo oli kuin ruhtinaalla istua siellä ylhäällä kuin kuningas ja katsoa samalla ulos ikkunasta. Parkkipaikan luona oli myös Tolosen talo, jossa on kaivo pihalla. Hyvä paikka täyttää vesipullot!

Jatkoin matkaa alaspäin kohti Lojukoskea. Tein reitiltä poikkeuksen ja menin suoraan alas. En käynyt siis Kirnukankaalla. Jotenkin oli niin väsynyt noista jatkuvista nousuista ja laskuista.

Lojukoskelle saavuin hyvissä ajoin, ehkä noin kolmen aikaan. Sain vihdoinkin hyvän telttapaikan!! Saapuessani sinne, oli paikalla jonkin verran lapsia uimassa. Täällä oli myös parempi paikka uida. Mahdollisuus uimiseen oli yksi kriteereistäni, koska rakastan vettä ja haluan uida mahdollisuuden tullen! Mutta yksi mistä en pitänyt Lojukoskella enkä Kuutin kanavallakaan oli se, ettei laitureissa ollut mitään portaita! Eikö täällä saa uida?! Miksei laiturissa ole mitään porrasmahdollisuutta?

Lojukoskelta löytyy myös kaivo sekä varauskota. Kaivo sijaitseekin ihan varauskodan vieressä. Heillä on tietääkseni käytössä myös parempi uimapaikka laitureineen. Varauskodan vuokraaminen olisi ollut ihanaa, mutta yksin patikoidessa käy vähän turhankin kalliiksi. Repovedellä nämä kodat maksaa yöltä n. 80 euroa. Joten täytyisi mielellään olla kaksi patikoijaa että hinta olisi edes vähän siedettävä. Nämä myös buukataan kesällä nopeasti.

Lojukoskella sainkin paremmin unen ja tuttuun tapaan, noin seitsemän aikaan aamulla heräsin ja aloin kasata kamppeita sekä tehdä aamupalaa. Aamiaiseksi minulla oli molemmmilla aamuilla elovenan pikakaurapuuro, ghea voita (josta oli mennyt päiväys jo kuukausia sitten, hups) sekä pieni hillonappi. Kahviksi valikoitui capuchino pusseja. En löytänyt kaupasta sitä 3 in 1 kahvipusseja, joita minulla oli Hetta-Pallas reissulla. Nämä olivat hyviä, mukana oli siis sokeri ja maito. Vaikken sokeria käytäkään ja nämä ovat aika makeita, olivat ne kuitenkin mielestäni parempi vaihtoehto kuin musta kahvi.

Lähdin kävelemään siinä yhdeksän aikaan aamulla ja lähdin kohti Kuutin kanavaa ja siitä lähdin pikkasen alespäin, jotakin merkittyä reittiä sekä pyöräilyreittiä pitkin kohti Lapinsalmen pistettä. Kävelin Lapinsalmelle ehkä kolmessa tunnissa ja viimeinen matkan kohokohta oli Lossilla takaisin Lapinsalmelle. Olin kuullut että lossin vetäminen tuntuu rankalta, mutta yllätyin positiivisesti. Ei ollut niin rankkaa kuin luulin! Paikalle saavuttua menin kioski Repotassuun ja otin lohikeiton. Ansaitun sellaisen. Aika pian lohikeiton jälkeen tuli huono olo. Ensin mietin johtuiko keitosta, mutta en usko. Taisin saada jonkinlaisen auringonpistoksen, vaikkei lämpöä ollutkaan kuin 20 astetta. Mutta ehkä olin juonut tuona päivänä aivan liian vähän. Hiukan huonovointisena, lähdin bussilla takaisin Kouvolan rautatieasemalla ja siitä kotiin. Kotona sitten olo paheni, oksentelin ja tuntui että on kuumetta. Jouduin olla seuraavana päivänä poissa töistä. Eka saikkupäiväni tässä työssä!! 😀 Mietin mielessäni, olipas rankka patikointireissu kun tuli tälläinen olo!

Lopuksi 5. vinkkiä Repovedelle

1. Vinkit sinulle joka haluaa ripauksen glampingia (Eli olet pikkasen kermaperse)

Varaa viikonloppua varten Repovedeltä varauskota missä yövyt. Useissa tuvissa on omat sauna, oma rauha… Voit tehdä kävelyitä luonnossa ilman, että tarvitsee kantaa jumalatonta kasaa tavaraa mukana

2. Retkelle lasten kanssa?

Lapinsalmen pysäköintialueelta lähtee merkitty reitti ”Ketunlenkki” joka on 3,5 kilometriä pitkä. Reitin varrella ylitetään riippusilta sekä toisesta päästä mennään lossilla toiselle puolelle. Reitin varrella on pari uintipaikkaakin. Mukavan pituinen reitti, hienoissa maisemissa. Lopuksi voitte kruunata päivän jäätelöillä repotassu kioskilla

3. Urheilullista menoa Repovedellä?

Jos kaipaat enemmän menoa niin Olhavanvuorella näkee paljon kiipeilijöitä. Myös näitä kallioita olisi hienoa ihastella meloen. Repovedellä menee myös muutama pyöräilyreittikin. Jos kaipaat enemmän tälläistä aktiviteettia Repovedellä niin suosittelen alueen pohjoispuolta. Olhavanvuorta, Karhulahtea ja Kuutinkanavaa.

4. Omaa rauhaa?

Ajoita vierailusi toukokuulle tai syksylle. Suurin osa vierailee kesäaikaan Repovedellä. Älä säikähdä paljonko pysäköintialueella on autoja, niitä nimittäin näkee. Mutta hyvin porukka sulautuu tuonne luontoon. Reitillä en juurikaan nähnyt ketään, ainoastaan vasta leiripaikoilla näin muita patikoijia. Repoveden puistossa on kolme pysäköinti mahdollisuutta, Lapinsalmi on tunnetuin ja ”ruuhkaisin”. Bussit tulevat Lapinsalmen pysäköintialueelle.

5. Kaiken tarvittavan infon ja ajankohtaisen osion löydät täältä

https://www.luontoon.fi/repovesi

Ootko käynyt Repovedellä? Mistä pidit ja mistä et?