Tintti Seivästäjä Vladin ja Elizabeth Báthoryn kaltaisten historiallisten hahmojen veriset tarinat ovat osaltaan antaneet alkusysäyksen vampyyritarinoille maailmalla.
Keväällä 2026 tartuin pitkästä aikaa uudelleen Noidan käsikirjaan – siihen samaan kirjaan, joka tuntui lapsena niin pelottavalta, mystiseltä ja suorastaan kielletyltä. Nykyään katson kirjaa kuitenkin aivan uusin silmin. Sen sivuilta bongaan paikkoja ja tarinoita, jotka herättävät ajatuksen: tuonne minun on päästävä!
Tällä kertaa silmiini osui kirjoitus Elizabeth Báthorysta. Ja siinä hetkessä tiesin: Slovakiaan on päästävä.
Tarina naisesta, jonka kerrotaan houkutelleen nuoria naisia linnaansa, kiduttaneen heitä julmasti ja lopulta surmanneen heitä mitä kammottavimmilla tavoilla, herätti mielenkiinnon paikkaa ja henkilöä kohtaan.
Elizabeth Bathoryn tarina pähkinänkuoressa
Vuonna 1560 syntyi Elizabeth (unkariksi Erzsébet) niminen tyttö Nyírbátorissa, Unkarin kuninkaallisessa osavaltiossa. Hän vietti lapsuutensa Ecsedin linnassa ja kuului mahtavaan Bathoryn sukuun. Jo nuorena tyttönä hän joutui näkemään paljon väkivaltaa mm. oman siskonsa raiskauksen ja tapon. Hän meni naimisiin 14 vuotiaana Ferenc Nádasdy kanssa, joka olikin hänen sukulaisensa. Tuohon aikaan oli tyypillistä etsiä omasta suvusta puolisoa, näin valta ja omaisuus pysyisi samassa sukupuussa mahdollisimman pitkään.
Mies vietti paljon aikaa sodassa ja Elizabeth puolestaan Cachticen linnassa, johon he muuttivat avioiduttuaan. Jo hääseremoniassa näkyy hyvin erikoisia merkkejä avioparin mielenkiinnon kohteista. Ferenc oli häälahjaksi hankkinut Elizabethille nuoren tytön, joka voideltiin hunajalla. Hääseremonia huipentui siihen, että päästettiin mehiläiset mukaan ja tuore aviopari seurasi, kun mehiläiset nauttivat nuoresta tytöstä.
Ferencin kuoltuaan, Elizabeth oli noin nelikymppinen ja hän alkoi toteuttamaan näitä veritekoja. Tarinan mukaan, hän suutuspäissään löi palvelijatartaan kasvoihin, niin että veret roiskahti hänen kämmenilleen. Sillä hetkellä hän huomasi, että veri tekee hyvää hänen iholleen. Elizabethillä oli muutenkin jonkinlaista pakkomiellettä pysyä nuorena ja kauniina, joten veren näkeminen ihollaan auttoi häntä toteuttamaan nämä julmat veriteot.
Lopulta hän kymmenen vuoden ajan, houkutteli linnaan uutta palvelusväkeä, nuoria naisia. Hänen palvelusväkensä auttoi myös häntä. Hän kidutti naisia erilaisilla menetelmillä ja otti verta talteen. Loppujen lopuksi hänen serkkunsa George Thurzo (unkariksi György Thurzó) ilmiantoi Elizabethin. Paljastui kirjanpito yli 600 naisen taposta ja hänen palvelusväkensä sai kuolemantuomion. Elizabethin korkeasta aatelisasemasta johtuen, hänelle ei annettu kuolemantuomiota, mutta hänet muurattiin Cachticen linnaan. Huoneeseen jätettiin pieni aukko, josta tarjottiin juotavaa ja syötävää. Hän eli huoneessa neljä vuotta, kunnes menehtyi.
Haluatko kuulla enemmän Elizabeth Bathorysta ja yöllisestä linnaseikkailuista, jonka vietin Cachticen linnassa?
Čachticen linna
Čachticen linna sijaitsee Slovakissa, noin reilu tunnin junamatkan päästä Bratislavasta kohti pohjoista. Linna sijaitsee tyypillisesti Čachtice nimisessä kylässä, joka on melko pieni kylä. Kylältä löytyy yksi ruokakauppa, muutama ravintola ja kahvila. Kylä selkeästi vetää turisteja Bathoryn takia. Kylällä on myös museo, jossa kerrotaan paikallishistoriaa Bathorya unohtamatta. Kylältä lähtee minijuna Pizzeria Bathoryn edestä linnaan ja suosittelen junamatkaa ylös ja alas voi tulla vaikka kävellen maisemia ihaillen. Edestakainen junamatka muistaakseen maksoi 7 euroa.
Linnasta on upeat maisemat ja sieltä löytyy myös pieni matkamuistomyymälä/kahvila.
Kaksi yötä verikreivittären luona
Koko matkani ensimmäinen idea oli matkustaa tänne Cachticen linnaan ja aloin tämän ympärille koota matkasuunnitelmia. Kun Slovakiaan ei ole suoria lentoja, Wien on minulle tuttu, päätin aloittaa matkani Krakovasta, Puolasta. Sain myös pitkäaikaisen haaveeni toteutettua ja vierailla myös Auswichissä. Orava linnan jälkeen tosiaan lähdin koti Cachticea ja tämä taisi olla ajallisesti pisin matka reissulla (noin 7 tuntia). Slovakiassa, vaikka välimatkat eivät ole pitkiä, mutta bussit ja junat usein myöhässä, joten jätä reilusti pelivaraa vaihtoihin. Lähin isompi kaupunki on Trencin, jossa vaihdoin junaa. Trencinistä oli enää vajaa puolen tunnin junamatka. (Huom. varaudu että Cachticella ei ole lipunmyyntiä asemalla)
Yövyin kaksi yötä Hotelli Palatanissa (jep, saman niminen hotelli kuin Oravassakin) ja tarkoittaa siis aatelista Slovakiaksi. Hotellin isäntä otti minut ystävällisesti vastaan kesken puutarhatöidensä. Pidin tästä majoituspaikasta paljon, hintaa oli kahdelle yölle 100 euroa ja tämä oli kahden hengen huone ilman aamiaista. Parasta oli pieni parveke huoneessa, majoituspaikan yleinen sisustus sekä sijainti!
Tiesitkö, että olen joka majoituspaikasta julkaissut Instagramissa kuvia/videon, jossa kerron ensivaikutelmia majoituspaikasta? Myös tästä paikasta löytyy videota!!
Tuloiltana kävin vain syömässä ja katselin lähiympäristöä. Seuraavana aamuna suuntasin linnaan päiväsaikaan ja kävin museossa. Varauduin myös yötä varten ja ostin yö syömistä sekä aamiaistarvikkeet valmiiksi. Seuraavana aamuna kauppa oli muistaakseen kiinni. Alkuillasta, lähdin kävelemään linnalle. Yritin ensin mennä illan viimeisellä minijunalla mutta kuski google translaten avulla yritti selittää että vasta kahden tunnin päästä. Ja pyysi myös kahville pizzeriaan. Lähdin kävelemään linnaan ja olin sopinut instagram liven tiettyyn kellonaikaan (ja unohdin että Suomessa on ihan eri aika) ja sitten tulikin jo viestiä, että missä live?! Silloin tajusin että olin antanut väärän ajan! Live kuitenkin pidettiin ja aurinko laskeutui. Luulin jääväni yksin linnan lähettyville, kunnes sain tietää että tänään on jotkut vampyyri illat! Maksoin pääsylipun ja menin katsomaan shown. Linnassa oli siis vampyyriesitys Bathorysta, jossa porukka katsoi näytelmää ja seurasi näytelmän mukana paikasta toiseen. Ihan kiva, vaikka olikin Slovakiaksi!! Vielä 24 aikaan yöllä mietin, että koska nämä ihmiset lähtee kotiinsa! Jäin lopulta yksin linnan raunioille.
Erään perheen mies kyseli, että haluanko kävellä heidän kanssaan alas, mietti varmaan että tyttörukkaa ei voi yksin tänne jättää. Sanoin haluavani jäädä linnan luo. Lopulta sain kuvausrauhan, mutta mitään tuntemuksia ei ollut. EMF mittari jonkin verran kävi punaisella, mutta ei niin paljon kuin esimerkiksi luostarilla.
Yön pimeydessä näin kissan vihreineen hohtavineen silmineen sekä sammakon! Jännittävin osuus oli kävellä takaisin majapaikkaan keskellä yötä, läpi metsikön.
Oletko lukenut noidan käsikirjaa? Voisitko vierailla paikassa, jolla on näin jännittävä historia?
