Hoia Baciu -metsän arvoitus: vietin yön paikassa, jossa todellisuus vääristyy

Kävellessäni takaisin p-paikalle, johon oli n. 3 kilometrin matka, tämä matka tuntui äärimmäisen pitkältä. Mielessäni pyöri vanha klassikko elokuva ”The Blairwitch project”. Kävelinkö ympyrää? Välillä tuli kenttää puhelimeen ja tarkistin google mapsista missä olen. Tämä matka tuntui kestävän… ainiaan ja ainiaan.

Romanian luoteisosassa, Cluj-Napocan lähellä, kohoaa metsä, jota paikalliset kutsuvat “Transilvanian Bermudan kolmioksi”. Hoia Baciu on täynnä tarinoita katoamisista, oudoista valoilmiöistä ja puista, jotka kasvavat mahdottomiin suuntiin. Päätin selvittää itse, mitä tapahtuu kyseissessä metsässä oikein tapahtuu. Metsän nimi tulee Baciu nimisestä lammaspaimenesta, joka mystisesti katosi metsässä kahdensadan lampaan kanssa. Metsä tunnetaan yhtenä maailman kirotuimpana metsänä, joten vähän ”ding dong” kun olen, pakkohan mun oli mennä yksin tuonne metsään yöllä. Spiritbox ei toiminut ja yöllä oli ihan pilkkopimeää.

Tarinoita metsästä: Ihmiset katoaa, ajantaju katoaa

Metsässä on nähty aluksia taivaalla, ihmisillä ollut muistikatkoksia, levottomuutta. Yksi legendaarisin tarina on pikkutytöstä, joka 5 vuotiaana katosi metsässä. Viisi vuotta myöhemmin tuo tyttö löytyi metsästä, päivääkään vanhenematta ja samoissa vaatteissa kun kadotessaan. Tyttö ei muista tuosta ajasta mitään.

On nähty varjo olentoja, kuultu hevosen ääniä… Metsässä on myös kieroja puita (joista olen itseasiassa nähnyt nyt jälkikäteen unta…). Tarinoiden mukaan metsässä on kadonnut lukuisia ihmisiä, mutta onkohan tämä nyt kuitenkin vaan pelkkää tarinaa? Metsässä on myös Poiana Rotunda niminen aukio, jossa ei kasva puita eikä muutakaan. Ei ole koskaan kasvanut. Tämä lähes ympyrän muotoinen aukio kerää ihmisiä tutkimaan yliluonnollista toimintaa. Sanotaan, että aukion ympärillä on portaaleja toisiin ulottuvuuksiin. Vietin suurimman osan yöstäni tuossa aukiolla.

Valmistautuminen yöretkeen

Ajattelin tässä postauksessa myös kertoa enemmän turvallisuusasiaa, koska kertoessa somessa lähteväni tänne metsään, sain jonkin verran huolestuneita viestejä. Teen paljon taustatyötä ennen retkeä, mihin olen menossa. Kysyin yhdeltä tubettajalta, joka oli käynyt aikaisemmin metsässä ja sain hyviä neuvoja. Alun perin oli tarkoituksena olla teltassa yötä, mutta loppujen lopuksi koin teltan jotenkin kovin turvattomaksi vaihtoehdoksi. Joten päätin olla vain valveilla.

Kävin myös päivää aikaisemmin päiväsaikaan metsän pohjoispuolella, lähinnä fiilistelemässä ja katsomassa vähän minkälaista maastoa tämä metsä mahtaa olla.

Pieni muistilista, jos yölliset retket kiinnostavat

• Varaudu kartoilla, paperiversiolla sekä ota kuvakaappauksia/kuvia kartoista. Näin kartat ovat mukana, vaikkei netti toimisi
• Kerro muutamalle läheiselle ja majoituspaikalle että olet lähdössä retkelle
• Ota mukaan tarpeeksi juotavaa sekä vähän syötävää
• Varaudu varapuhelimella
• Taskulamppua, otsalamppua mukaan
• Hoia Baciussa on nähty myös villisikoja sekä aggressiivisia koiria, huomioi miten kohtaat tälläisen. Itselläni oli vain suihkutettava rexona mukana, mutta sain myös vinkin etälamauttimesta, joita saa paikallisista rautakaupoista ostettua muutamalla kympillä. Jos kohtaat suden, pidä ääntä. Jos kohtaat karhun, ole hiljaa ja poistu.

Yö pimeässä metsässä

Tiesin metsän sijaitsevan melko korkealla ja yritin katsoa etukäteen p-paikkaa, johon Uber kuski minut veisi. Ja niin hän veikin. Parkkipaikalle saapuessa, kuski yritti etten lähtisi metsään. Ja istuin itseasiassa kyydissä vielä n. kymmenisen minuuttia ja mietin. Kuski varoitteli koirista ja matalasta lämpötilasta, tokaisin olevani Suomesta, pärjään kyllä kylmässä! Hän ei itse ole ole metsässä ollut ja yritti kyllä taivutella etten lähtisi. Mutta päätin lopulta lähteä. Ja se oli erittäin hyvä päätös. Mietin, jos koira yrittää hyökätä, niin olkoon sitten niin. Mukana oli kyllä suihkutettava rexona, jonka ajattelin ensihätään auttavan, jos koira hyökkää. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että saatamme mielessään ajatella kaikenlaisia kauhukuvia mitä metsässä voi tapahtua, hyökkääkö joku kimppuun? Tuleeko tuntematon alus taivaalta? Katoanko metsään? Entä jos loukkaannun? Mietin aina tämän jälkeen todennäköisyyksiä, kuinka todennäköistä on että törmäisin sarjamurhaajaan metsässä yöllä? Hyvin epätodennäköistä.

Lähdin metsään klo 19 aikaan, jolloin auringonlaskuun oli parisen tuntia aikaa. Kerkeäisin valoisaan aikaan kävellä Poiana Rotundan aukiolle. Kävellessäni metsän reunaa pitkin, näin pyöräilijöitä, jopa naisia vauvoja sylissään. Ajattelin ettei täällä voi kovin aggressiivisia koiria kyllä olla. Välillä kävin metsässä kävelemässä, mutta päänsääntöisesti valoisaan aikaan kävelin metsän reunassa, ihaillen kauempana olevaa kylää.

Saavuin aukiolle, paikalla oli kolme paikallista nuorta poikaa. He eivät kauan siellä olleet. Tuli pimeää. Kello oli yhdeksän illalla ja itseasiassa hämmästyinkin kuinka säkkipimeää sinne metsään tuli. Mietin mielessäni, miten tuo klo 22 live Instagramissa onnistuu näin pimeään aikaan. Sain tästä livestä kyllä hurjasti voimaa sinnitellä metsän siimeksessä pimeässä. Kiitos kaikille, jotka olivat paikalla livessä.

Kuulin metsässä teknomusiikkia, välillä äänet lähestyivät minua, jolloin alkoi jännittämään. Tuleeko sieltä jotkut huumehörhöt pahoinpitelemään minut? onko täällä satanisteja? Otin kaikki valot pois, ettei minua nähtäisi. Istuin täysin pimeässä kannon päällä, kun äänet vaimenivat, laitoin valot takaisin päälle.

Muistin vasta liven jälkeen, että mullahan on tää spirit box mukana. Joka päätti olla sitten toimimatta. Mystisesti…. laite ei mennyt päälle. Kylmä ilma saattoi saada aikaan oikosulun, laite nimittäin toimi jälkeenpäin.

Kävellessäni takaisin p-paikalle, johon oli n. 3 kilometrin matka, tämä matka tuntui äärimmäisen pitkältä. Mielessäni pyöri vanha klassikko ”The Blairwitch project”. Kävelinkö ympyrää? Välillä tuli kenttää puhelimeen ja tarkistin google mapsista missä olen. Tämä matka tuntui kestävän… ainiaan ja ainiaan.

Kieroja puita en pimeässä nähnyt, harmitti etten päässyt kunnolla kuvaamaan koska oli niin pirun pimeää. Otin jonkin verran kuvia salamalla sekä videopätkiä.

Loppuvaiheessa metsää, kuulin myös kun joku ampui. Ja se kaikui kauempaa. Kenties parin kilsan päässä olevasta ampuradasta, mutta toisaalta… kuka ampuu yöllä? Kävellessäni näitä pimeitä metsäpolkuja, mietin mielessäni; miten ihmeessä saan tälläisiä reissusuunnitelmia päähäni? Tätä metsää suositeltiin minulle, kun reissasin ensimmäisen kerran Romaniaan 2022, mutta tuolloin aikataulusyistä, en kerennyt tulla käymään.

Saavuttuani p-paikalle, tilasin uber kyydin. Pelkäsin myös, että onko ne kuskit yöaikaan liikenteessä. Mutta olivat kyllä. Kyyti alas oli melkein pelottavampaa kuin itse metsässä oleminen. Kuski kaahasi hurjaa vauhtia alaspäin.

Yön aikana törmäsin kahteen taskulamppuun, he olivat tuolloin menossa aukiolle kun olin tekemässä lähtöä sieltä. Aikomuksena oli ensin mennä juttelemaan, mutta kun he näkivät minut, he välttelivät. Taitaa yksi taskulamppu olla pelottava, he varmaan miettivät mikä sarjamurhaaja täällä heiluu- ja minä kenties samaa. En mennyt lopulta juttelemaan heille.

Kokonaisuudessaan metsä retki oli onnistunut- ei hyökännyt koirat eikä kukaan muukaan. Pimeässä metsässä, ja tosiaan maailman yhtenä kirotuimmista paikoista oli kyllä bucket listallani. Olen aika varmasti ensimmäinen suomalainen, joka on yksin viettänyt yönsä tuolla metsässä. Tiedän yhden toisen suomalaisen, joka on ollut kaverinsa kanssa tutkimusretkellä. Ehkä vielä jonain päivänä palaan tuonne, vaikka sen teltan kanssa.

Tässä vielä videokooste yöllisestä retkestäni metsässä

Oletko vieraillut Romaniassa? Cluj-Napocassa? Menisitkö yöaikaan käymään täällä metsässä?